{"id":121,"date":"2024-07-11T13:56:02","date_gmt":"2024-07-11T11:56:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/?page_id=121"},"modified":"2025-06-08T16:05:01","modified_gmt":"2025-06-08T14:05:01","slug":"seuran-historiaa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/tietoa-seurasta\/seuran-historiaa\/","title":{"rendered":"Seuran historiaa"},"content":{"rendered":"\n
\n
\n
\n
\n
\n
Tietoa Seurasta<\/a><\/div>\n\n\n\n
Kausimaksut<\/a><\/div>\n\n\n\n
Kausijulkaisut<\/a><\/div>\n\n\n\n
seuran historia<\/a><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\n

Seuran historiaa<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kalevi N\u00e4\u00e4t\u00e4sen kokoamasta kirjasesta, Peli-karhut ry. 50 vuotta palloilua Karhulassa (1995)<\/em>
 <\/p>\n\n\n\n

Ryhty\u00e4 perustamaan urheiluseuraa sodan j\u00e4lkeisen pula-ajan olosuhteisiin osoitti melkoista rohkeutta, kun tied\u00e4mme, kuinka paljon erilaatuisia ongelmia seuratoiminnan tuloksekkaaseen johtamiseen liittyy. Vaikeudet olivat viel\u00e4 normaalia suuremmat, koska seura oli oleva palloilun erikoisseura ja tiedettiin silloisen Kymin kunnan suuresti puutteelliset kentt\u00e4- ja saliolosuhteet. Lis\u00e4ongelmia toivat ajan yleiset puutteet, joista johtui vaikeudet hankkia moneen palloilumuotoon tarvittavia v\u00e4lineit\u00e4 ja varusteita.<\/p>\n\n\n\n

Ne 16 rohkeaa perustajaj\u00e4sent\u00e4 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 huhtikuuta 1945 olivat varmaan tietoisia tulevan ty\u00f6ns\u00e4 vaativuudesta – ainakin ne, jotka sittemmin jopa vuosikymmeni\u00e4 panostaan s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuran elimiss\u00e4 ja eri lajien vet\u00e4jin\u00e4 toimivat.<\/p>\n\n\n\n

Palloiluseuran perustamisen tarve oli ilmeinen. Siit\u00e4 kertovat aktiivien harrastajien nopea lis\u00e4\u00e4ntyminen, se into, jolla lajeja harrastettiin hyvinkin puutteellisissa olosuhteissa. Seuran j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi alkuvuosina hyvin nopeasti – kahden ensimm\u00e4isen vuoden aikana se nousi 322:een.<\/p>\n\n\n\n

Kun sodan mittel\u00f6iss\u00e4 oli kamppailtu ylivoimaisia ongelmia vastaan, n\u00e4m\u00e4 seura-aktivistit jaksoivat samaan tapaan kamppailla oman aikansa vaikeuksien parissa ja voitollisesti. Vuosien menestys eri lajeissa oli uhrautuvan ty\u00f6n tulosta ja osoitti, ett\u00e4 rohkeasti vastaamalla haasteisiin palkkio tulee aikanaan.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n j\u00e4lkipolvien tulee kohottaa tehty ty\u00f6 kunniaan. Samanlaisella ty\u00f6ll\u00e4 seura on jatkossakin osoittava elinkelpoisuutensa. Parhaan kunnioituksensa edellisille menestyksekk\u00e4ille seuraty\u00f6n uurastajille osoitamme tekem\u00e4ll\u00e4 omana aikanamme parhaamme. Vuosien saatossa saattaa tulla joskus menestyksen j\u00e4lkeen laskukausia. Niist\u00e4 noustaan, kun uskotaan, ett\u00e4 urheiluseuraty\u00f6 kannattaa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4iden kansien sis\u00e4\u00e4n olen koonnut oleellisen seuran lajien synnyst\u00e4, ’el\u00e4m\u00e4n parhaista vuosista’ -kuolemastakin. Joukkoon olen laittanut mukaan pikku episodeja vuosien varrelta, jotka selvitt\u00e4nev\u00e4t aikansa kuvaa – kevent\u00e4v\u00e4tkin. Vuosikymmenien vaikuttajista olen my\u00f6s pyrkinyt tuomaan esille parhaat saavutukset ja ansiot. Tilastojen tutkijoille olen laatinut historiikin loppuun pelattujen sarjojen tulokset. Ne eiv\u00e4t ole aivan aukottomia, koska joiltakin vuosilta oli tietoa niukalti saatavissa, vaikka olen kymmeni\u00e4 tunteja arkistoja ja eri l\u00e4hdeaineistoa tutkinut – ja etsinyt.<\/p>\n\n\n\n

Kotkassa maaliskuussa 1995<\/p>\n\n\n\n

Kalevi N\u00e4\u00e4t\u00e4nen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Silloin kun viel\u00e4 k\u00e4ytiin jatkosodan viimeisi\u00e4 taisteluja Pohjois-Suomessa Norjan rajan tuntumassa entisi\u00e4 asevelji\u00e4 vastaan, l\u00e4hdettiin etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa rauhan toimiin. Sellaiseksi toimeksi voidaan katsoa kiinnostuminen vapaa-ajan harrastuksiin. N\u00e4iss\u00e4 merkeiss\u00e4 kokoontui urheiluseuraa perustamaan seuraava kymil\u00e4inen miesjoukko:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • V\u00e4in\u00f6 Hentunen<\/li>\n\n\n\n
  • Joska Siltanen<\/li>\n\n\n\n
  • Toivo Tiet\u00e4v\u00e4inen<\/li>\n\n\n\n
  • Pentti Riekkinen<\/li>\n\n\n\n
  • Lauri Vihtonen<\/li>\n\n\n\n
  • Helmuth Tommola<\/li>\n\n\n\n
  • Aarre Mantere<\/li>\n\n\n\n
  • Aulis Mantere<\/li>\n\n\n\n
  • V\u00e4in\u00f6 Rouvinen<\/li>\n\n\n\n
  • Emil Taskinen<\/li>\n\n\n\n
  • Veli Korjus<\/li>\n\n\n\n
  • Viljo Vuorela<\/li>\n\n\n\n
  • Esko Lukkari<\/li>\n\n\n\n
  • V\u00e4in\u00f6 Turunen<\/li>\n\n\n\n
  • Hugo Gr\u00f6n<\/li>\n\n\n\n
  • Veikko Tirkkonen<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Otetaan suora lainaus palloiluseuran perustavasta kokouksesta.<\/p>\n\n\n\n

    Poyt\u00e4kirja palloiluseuran perustavasta kokouksesta, jossa puhetta johti V\u00e4in\u00f6 Hentunen ja sihteerin\u00e4 toimi J. Siltanen. Kokous oli Kymin Kinemassa 15\/IV 1945 klo 10. Saapuvilla oli 16 palloilun harrastajaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

    1 \u00a7 Kokouksen avasi herra V\u00e4in\u00f6 Hentunen selitt\u00e4en paikkakunnan palloiluoloja ja ehdotti, ett\u00e4 Kymiin perustettaisiin palloilun erikoisseura, mik\u00e4 ehdotus saikin l\u00e4mpim\u00e4n vastaanoton ja t\u00e4ydellisen kannatuksen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

    3 \u00a7 Tunnin kest\u00e4neen keskustelun j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4nestettiin kolmesta ehdolle hyv\u00e4ksytyst\u00e4 nimest\u00e4 seuran nimi. \u00c4\u00e4nestyksen tulos:<\/em><\/p>\n\n\n\n

      \n
    • ’Kymin Palloilijat’ 8 \u00e4\u00e4nt\u00e4<\/em><\/li>\n\n\n\n
    • ’Kymin Ty\u00f6v\u00e4en Palloilijat’ 6 \u00e4\u00e4nt\u00e4<\/em><\/li>\n\n\n\n
    • ’Kymin Pallotoverit’ 2 \u00e4\u00e4nt\u00e4<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      N\u00e4in tuli seuran nimeksi: Kymin Palloilijat<\/em><\/p>\n\n\n\n

      4 \u00a7 Seura p\u00e4\u00e4tti liitty\u00e4 Ty\u00f6v\u00e4en Urheiluliittoon Kymenlaakson piirikunnan kautta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

      5 \u00a7 Puheenjohtajan luettua TUL:n mallis\u00e4\u00e4nn\u00f6t hyv\u00e4ksyttiin ne seuran s\u00e4\u00e4nn\u00f6iksi.<\/p>\n\n\n\n

      V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti perustavan kokouksen j\u00e4lkeen pidettiin Kymin Palloilijoiden ensimm\u00e4inen kokous, jossa seuran puheenjohtajaksi valittiin V\u00e4in\u00f6 Hentunen, sihteeriksi Pentti Riekkinen ja ensimm\u00e4iseen johtokuntaan edellisten lis\u00e4ksi seuraavat jasenet: Emil Taskinen, Joska Siltanen, Aarre Mantere, V\u00e4in\u00f6 Turunen ja Toivo Tiet\u00e4v\u00e4inen vakinaisiksi sek\u00e4 varaj\u00e4seniksi Veli Korjus, V\u00e4in\u00f6 Rouvinen ja Lauri Vihtonen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 johtokunnan kokouksessa, joka pidettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti edellisten kokousten j\u00e4lkeen, tehtiin viel\u00e4 seuraavat valinnat: varapuheenjohtajaksi valittiin Joska Siltanen, varasihteeriksi V\u00e4in\u00f6 Rouvinen, rahastonhoitajaksi Toivo Tiet\u00e4v\u00e4inen,j\u00e4senkirjuriksi Emil Taskinenja kalustonhoitajaksi Aarne Mantere.<\/p>\n\n\n\n

      Vaikka ensimm\u00e4inen jaostovalinta tehtiin toukokuulla – pes\u00e4pallo – niin lopulliset valinnat tehtiin elokuun yleisess\u00e4 kokouksessa ja seuraan valittiin: miesten pes\u00e4pallo-, naisten pes\u00e4pallo-, jalkapallo-, koripallo- ja j\u00e4\u00e4pallojaostot. Muita perustettuja elimi\u00e4 oli otteluiden j\u00e4rjestelytoimikunta ja tanssilavatoimikunta.<\/p>\n\n\n\n

      Seuratoiminta saattoi alkaa kaikessa laajuudessaan.<\/p>\n\n\n\n

      Jasenmaaran kehitys oli alkuun luonnollisesti melko nopeaa, josta seuraavat luvut antavat oivan kuvan:<\/p>\n\n\n\n

        \n
      • 1945 – yli 250<\/li>\n\n\n\n
      • 1947 – 322<\/li>\n\n\n\n
      • 1950 – 442<\/li>\n\n\n\n
      • 1951 – 447<\/li>\n\n\n\n
      • 1957 – 583<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

        Tuo kehityskulku kertoi vastaansanomattomasti siit\u00e4, ett\u00e4 palloiluseuran perustamiselle oli ollut tarve olemassa.

         <\/p>\n\n\n\n

        \n

        <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

        Harjoitus- ja peliolosuhteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

        \n

        Koska seuralla oli ensimm\u00e4isen 10 vuoden aikana toiminnassa kaikkiaan 6 lajia – ei ehk\u00e4 tehollisesti kaikki samanaikaisesti -, niin oli melkoisia ongelmia harjoituspaikkojen saannissa. Kentat olivat puutteellisia, varustetaso olematon, joten itse jouduttiin talkoilemaan, jotta lajia voitaisiin harrastaa.<\/p>\n\n\n\n

        Pes\u00e4palloa harjoiteltiin ja pelattiin seuraavilla paikoilla:<\/p>\n\n\n\n

          \n
        • naiset Yhteiskoulun pihalla<\/li>\n\n\n\n
        • miehet Karhulan torilla<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

          Jalkapalloilijat k\u00e4yttiv\u00e4t<\/p>\n\n\n\n

            \n
          • Sunilan ja Katajaisten kentti\u00e4<\/li>\n\n\n\n
          • joskus my\u00f6s sunnuntaiaamuisin Haminaan johtava tie Helil\u00e4n keskustassa<\/li>\n\n\n\n
          • sek\u00e4 Karhulan tori olivat harjoituspaikkoina<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

            Se oli mahdollista silloisissa liikenneoloissa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

            J\u00e4\u00e4pallo ja j\u00e4\u00e4kiekko<\/strong><\/p>\n\n\n\n

            \n

            J\u00e4\u00e4palloilijat ja j\u00e4\u00e4kiekkoilijat harjoittelivat ja pelasivat n.s. Saviponnin kent\u00e4ll\u00e4 Kyminsuussa, jossa ongelmana oli usein veden nousu j\u00e4\u00e4lle. J\u00e4\u00e4pallo j\u00e4ikin melko pian pois lajivalikoimasta kunnollisen, riitt\u00e4v\u00e4n ison peliareenan puuttuessa.<\/p>\n\n\n\n

            J\u00e4\u00e4kiekko valtasi j\u00e4\u00e4pelina asemansa. J\u00e4\u00e4kiekkoilijoilla oli aluksi itse tehty kaukalo ilman py\u00f6ristettyj\u00e4 kulmia ja maalit oli tehty puus\u00e4leist\u00e4, jotka kauden lopulla olivat ’kahvipuiksi’ pirstoutuneet, varsinkin kun opittiin maaliin kiekkoa kohottamaan. Kaksiset eiv\u00e4t olleet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pukusuojat, sill\u00e4 luistimia ja varusteita laitettiin Tiiliruukin talvella tyhj\u00e4n\u00e4 olleessa sikopahnassa. Uuden kent\u00e4n my\u00f6t\u00e4 olosuhteet ratkaisevasti paranivat, kun saatiin kunnan toimesta kunnollinen kaukalo.<\/p>\n\n\n\n

            Silti ongelmia riitti. Seuran ’V\u00e4ni’ poikineen v. 1948 t\u00e4ytyi itse huolehtia kent\u00e4n kaikenpuolisesta kunnossapidosta. Siin\u00e4 ongelmia olikin, kun sattui luminen talvi ja kova lumisade ennen ottelua: kyll\u00e4 saivat kolat ja lapiot heilua, kun koneita ei ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Vaikka talkooryhm\u00e4 oli nimetty, ei se aina parhaalla tavalla toiminut.<\/p>\n\n\n\n

            Vuoden 1946 vuosikertomuksesta l\u00f6ytyy silloisen sihteerin Georg ”Kooka” Afanasjeffin lakooninen maininta:<\/p>\n\n\n\n

            ’Vuoden arkin\u00e4kymi\u00e4 olivat talvella luistinradan talkoissa yksin heiluva puheenjohtaja ja kautta vuoden puheenjohtaja ja sihteeri reklaameja levitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4’.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

            Kori- ja lentopallo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

            \n

            Vastaavantasoisia ongelmia oli sis\u00e4pelien pelaajilla, kori- ja lentopalloilijoilla. Salit olivat pieni\u00e4, harjoitusaikaa v\u00e4h\u00e4n, mik\u00e4 hidasti kovasti lajien kehityst\u00e4, vaikka kelvollista pelaaja-ainesta l\u00f6ytyikin. Alkuvuosien harjoituspaikkoja olivat Metsakulman ja Tampsan koulut, Kymin ty:n talo (paloi kev\u00e4ttalvella 1955) ja seurantalo Sampo. L\u00f6ytyip\u00e4 p\u00f6yt\u00e4kirjoista maininta, ett\u00e4 Sunilan Pirtti\u00e4kin oli tarkoitus anoa harjoituspaikaksi. Ei ilmeisesti saatu.<\/p>\n\n\n\n

            50-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen salitilanne parani asteittain sille tasolle, ett\u00e4 lajitkin p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kehittym\u00e4\u00e4n. Lentopallo kuitenkin ehti loppua seurasta ennekuin p\u00e4\u00e4si nauttimaan parantuneista olosuhteista.<\/p>\n\n\n\n

            Salitilanteen kehitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

              \n
            • 1956 Korkeakosken koulu<\/li>\n\n\n\n
            • 1957 Rauhalan koulu<\/li>\n\n\n\n
            • 1960 Vesivallin (nyk.Karhulan) koulu<\/li>\n\n\n\n
            • 1969 Helilan koulu<\/li>\n\n\n\n
            • 1985 Karhulan ak:n liikuntahalli<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

              Ennenkuin nykyiseen p\u00e4\u00e4stiin tehtiin palloilun valmennusta paljon pelien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 tasoa pienemmiss\u00e4 tiloissa. Kun uutta aina rakennettiin, j\u00e4i kuitenkin toivomisen varaa, vaikka edellisiin parannusta tulikin.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

              Lentopallo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

              \n

              Lentopallo oli laji, joka lyhyen aikaa vaikutti seuran urheilumuotona ja k\u00e4v\u00e4isi hetken aivan maamme huipulla, poti samoja ongelmia kuin koripallokin. Ei ollut kunnollisia harjoitus- ja pelisaleja. 50-luvun alussa ainoa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut sali oli Tampsan koululla.<\/p>\n\n\n\n

              T\u00e4rkeimm\u00e4t sarjat pelattiinkin siihen aikaan ulkosarjoina kes\u00e4ll\u00e4. Keskuskent\u00e4n j\u00e4\u00e4kiekkokaukalon kohdalla olleet kent\u00e4t olivat harjoitus- ja peliareenoina ja lamput kent\u00e4n yl\u00e4puolella olivat vaarassa. Samalla areenalla my\u00f6s koripalloilijat kes\u00e4isin harjoittelivat, koska sis\u00e4tiloihin ei silloin kes\u00e4isin p\u00e4\u00e4stetty. Lentopallon alku oli kuitenkin kehitelty tehtailla ruokatuntipelin\u00e4 jo ennen 50-luvulle siirtymist\u00e4. Usein verkon tilalla oli vain naru tolppien v\u00e4liss\u00e4, mutta niin vain taidot siin\u00e4kin kehittyiv\u00e4t, ett\u00e4 joukosta nousi kaksi maajoukkuepelaajaa aikanaan. Lentopallon yksi suosittu harjoitus- ja pelipaikka oli Kalliokoskella nk. I vakin kentt\u00e4, jonne kokoonnuttiin varsinkin pyh\u00e4aamuisin pelailemaan. N\u00e4it\u00e4 muisteli Raimo Rahikainen, toinen n\u00e4ist\u00e4 kypalaisista maajoukkuepaitaan pukeutuneista lentopalloilijoista.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

              <\/div>\n\n\n\n
              <\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

              Seuran historiaa Kalevi N\u00e4\u00e4t\u00e4sen kokoamasta kirjasesta, Peli-karhut ry. 50 vuotta palloilua Karhulassa (1995)  Ryhty\u00e4 perustamaan urheiluseuraa sodan j\u00e4lkeisen pula-ajan olosuhteisiin osoitti melkoista rohkeutta, kun tied\u00e4mme, kuinka paljon erilaatuisia ongelmia seuratoiminnan tuloksekkaaseen johtamiseen liittyy. Vaikeudet olivat viel\u00e4 normaalia suuremmat, koska seura oli oleva palloilun erikoisseura ja tiedettiin silloisen Kymin kunnan suuresti puutteelliset kentt\u00e4- ja saliolosuhteet. Lis\u00e4ongelmia […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":47,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-121","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/121","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=121"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1093,"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/121\/revisions\/1093"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/47"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.fcpelikarhut.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}